Mitä ChatGPT ei osaa? 7 tilannetta, joissa älä luota siihen

ChatGPT ei osaa erottaa, milloin se tietää ja milloin se arvaa – ja se kertoo molemmat yhtä varmasti. Siksi siihen ei voi luottaa silloin, kun vastauksessa on tarkka luku, päivämäärä, pykälä tai annostus, jonka pitää olla oikein. Alla on seitsemän suomalaista tilannetta, joissa luottamus pettää useimmin, sekä jokaiseen: miksi virhe syntyy, mistä sen huomaa ja mistä oikea tieto löytyy.

Miksi ChatGPT tekee virheitä – hallusinaatio lyhyesti

Kielimalli ei hae vastausta tietokannasta. Se tuottaa sanan kerrallaan todennäköisimmän jatkon tekstille. Kun aihe on yleinen ja aineistoa paljon, todennäköisin jatko on yleensä oikea. Kun aihe on harvinainen, suomalainen ja muuttuu vuosittain – kuten Kelan tukisummat – todennäköisin jatko on uskottavan kuuloinen arvaus.

OpenAI kuvasi ilmiötä syyskuussa 2025 julkaisemassaan tekstissä ”Why language models hallucinate”: mallit oppivat arvaamaan, koska niiden arviointitavat ovat palkinneet varmaa vastausta ja rangaisseet ”en tiedä” -vastauksesta – kuin koe, jossa tyhjä vastaus on aina nolla pistettä mutta arvaus voi osua. Tämä on tärkeä tieto käyttäjälle: virheet eivät ole satunnaisia bugeja vaan ominaisuus, jonka kanssa pitää osata toimia.

Toinen virhelähde on vanhentunut tieto. Mallin koulutusaineisto päättyy johonkin ajankohtaan. Ellei ChatGPT hae tietoa verkosta (näet sen vastauksessa lähdelinkkeinä), se ei tiedä tämän vuoden muutoksia.

1. Kelan tuet ja euromäärät

Miksi pettää: Kelan etuuksien määrät, tulorajat ja ehdot muuttuvat vuosittain, usein tammikuussa, ja niihin vaikuttavat indeksitarkistukset ja lakimuutokset. Malli yhdistelee eri vuosien lukuja ja esittää tuloksen varmana. Se ei myöskään tunne sinun tilannettasi: perhekokoa, tuloja, asumismuotoa.

Mistä huomaat: Vastauksessa on tarkka euromäärä (”asumistuki on enintään [tarkka summa] euroa kuukaudessa”) ilman vuotta tai lähdettä. Kun kysyt uudelleen uudessa keskustelussa, luku on eri.

Mitä teet sen sijaan: Käytä ChatGPT:tä Kela-kirjeen kielen selittämiseen ja omien kysymystesi jäsentämiseen – ei summiin. Määrät ja laskurit ovat osoitteessa kela.fi, ja oma tilanteesi näkyy OmaKelassa. Turvallinen tapa käyttää tekoälyä viranomaiskirjeisiin on kuvattu artikkelissa Viranomaiskirje selkokielelle.

2. Verotuksen yksityiskohdat

Miksi pettää: Verolainsäädäntö on yksityiskohtaista, muuttuu vuosittain ja sisältää ehtoja, jotka riippuvat toisistaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä, omavastuu ja vähennysprosentti ovat vaihdelleet vuodesta toiseen, ja malli sekoittaa ne herkästi. Sama koskee matkakulujen omavastuuta, etätyövähennystä ja yrittäjän ALV-rajoja.

Mistä huomaat: Vastaus kuulostaa täsmälliseltä, mutta siinä ei lue, minkä verovuoden sääntö on kyseessä. Vastauksessa viitataan ”uuteen lakiin” ilman numeroa tai päivämäärää.

Mitä teet sen sijaan: Anna ChatGPT:n selittää, mitä käsite tarkoittaa (”mikä on kotitalousvähennys ja mihin sitä voi käyttää”), ja hae luvut itse osoitteesta vero.fi. OmaVero näyttää omat tietosi. Vuoden 2026 kotitalousvähennyksestä on oma artikkeli Kotitalousvähennys 2026, ja veroilmoituksen täyttämiseen tekoälyn avulla on ohje Veroilmoitus tekoälyn avulla – molemmissa luvut on tarkistettu Verohallinnon sivuilta, ei tekoälyltä.

3. Lääkkeet ja annostukset

Miksi pettää: Lääkeannostus riippuu painosta, iästä, muista lääkkeistä ja sairauksista. Malli ei tunne näitä, eikä sen koulutusaineisto erottele luotettavasti suomalaisia ja ulkomaisia valmisteita, joiden vahvuudet eroavat. Yksikkövirhe (milligramma vs. mikrogramma) on vaarallinen eikä näy tekstistä.

Mistä huomaat: Et välttämättä huomaa – ja juuri siksi tämä kohta on listalla. Varoitusmerkki on, että vastaus antaa annoksen ilman kysymyksiä painostasi tai muista lääkkeistäsi.

Mitä teet sen sijaan: Lääkkeen pakkausseloste ja lääkärin tai apteekin ohje ovat ainoat lähteet annostukselle. Kiireettömissä terveysasioissa soita Päivystysapuun 116 117, hätätilanteessa 112. Apteekin farmaseutti vastaa lääkekysymyksiin ilmaiseksi. ChatGPT:tä voi käyttää valmistelemaan kysymyksiä vastaanotolle tai selittämään, mitä pakkausselosteen sana tarkoittaa – ei päättämään annoksesta.

4. Lakipykälät ja määräajat

Miksi pettää: Lait numeroidaan ja muutetaan, ja malli yhdistelee pykäliä eri laeista tai eri vuosilta. Se saattaa keksiä pykälän, joka kuulostaa oikealta (”Kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n mukaan…”), tai antaa väärän määräajan reklamaatiolle, irtisanomiselle tai valitukselle. Määräaikojen kanssa virhe on peruuttamaton: myöhästynyt valitus ei kelpaa.

Mistä huomaat: Pykälä on mainittu tarkasti, mutta kun haet sen Finlexistä, sisältö on eri tai pykälää ei ole. Vastaus ei kerro, mistä laista ja minkä vuoden versiosta on kyse.

Mitä teet sen sijaan: Ajantasainen lainsäädäntö on osoitteessa finlex.fi. Kuluttaja-asioissa kkv.fi antaa selkeät ohjeet ja määräajat, ja kuluttajaneuvonta auttaa puhelimitse. Vuokra- ja työsuhdeasioissa liitot ja oikeusaputoimistot ovat oikea osoite. ChatGPT sopii reklamaatiokirjeen luonnosteluun – katso Kuluttajan reklamaatio – mutta määräaika ja lakiperuste tarkistetaan KKV:n sivulta.

5. Hinnat, aikataulut ja aukioloajat

Miksi pettää: Reaaliaikainen tieto ei ole mallissa. Jos ChatGPT ei hae verkosta, se kertoo VR:n lipun hinnan, Matkahuollon aikataulun tai S-marketin aukioloajan muistinvaraisesti – eli arvaa menneen tiedon perusteella. Verkkohaullakin se voi osua vanhaan sivuun.

Mistä huomaat: Hinta on pyöreä ja ”tyypillinen” (”noin 30–50 euroa”), aikataulu ei vastaa päivää, jota kysyit, tai vastauksessa ei ole linkkiä.

Mitä teet sen sijaan: Junaliput ja aikataulut VR:n sovelluksesta tai vr.fi:stä, bussit Matkahuollosta tai liikennöitsijältä, aukioloajat kaupan omilta sivuilta. ChatGPT:tä voi käyttää matkan suunnitteluun (”mitä kannattaa nähdä Kuopiossa yhdessä päivässä”), mutta varaus tehdään aina oikeasta palvelusta.

6. Laskeminen suurilla luvuilla ja prosenttiketjut

Miksi pettää: Kielimalli ei laske, se ennustaa, miltä laskun tulos näyttää. Pienissä laskuissa ennuste osuu, mutta kun kerrotaan isoja lukuja, lasketaan korkoa korolle tai ketjutetaan useita prosentteja (ALV, alennus, valuuttakurssi), virheitä tulee – ja tulos esitetään varmana. Osa ChatGPT:n versioista osaa ajaa laskun erillisellä työkalulla, mutta et aina näe, tekikö se niin.

Mistä huomaat: Tulos on ”lähes” oikea – muutaman prosentin heitto, joka ei pistä silmään. Kun pyydät laskemaan uudelleen, tulos muuttuu.

Mitä teet sen sijaan: Pyydä ChatGPT:tä kirjoittamaan laskukaava tai Excel-kaava, ja laske itse laskimella tai taulukossa. Näin saat hyödyn (oikea menetelmä) ilman riskiä (väärä luku). Excel-kaavojen pyytämisestä suomeksi on oma artikkeli: Excel-kaavat suomeksi.

7. Lähteiden ja sitaattien lainaaminen

Miksi pettää: Kun pyydät lähteitä, malli tuottaa sellaista, mikä näyttää lähteeltä: uskottavan tekijän, otsikon, vuoden ja jopa linkin. Osa on oikeita, osa keksittyjä, ja ne näyttävät samalta. Sama koskee sitaatteja: ”Kuten Kelan pääjohtaja totesi…” voi olla täysin keksitty lause.

Mistä huomaat: Linkki ei aukea tai vie eri sivulle. Tutkimusta ei löydy nimellä. Sitaatti ei löydy haulla.

Mitä teet sen sijaan: Tarkista jokainen lähde ennen kuin käytät sitä – avaa linkki, hae otsikolla. Jos ChatGPT hakee verkosta, käytä vain lähteitä, joihin se antaa toimivan linkin, ja lue ne itse. Älä koskaan lainaa ihmistä tekoälyn kertoman perusteella. Työelämän kirjoituksissa tämä on se kohta, jossa maine menee – lisää aiheesta artikkelissa Tekoäly työssä.

Tarkistuskehote: pakota malli näyttämään epävarmuutensa

Virheitä ei voi poistaa, mutta ne voi tehdä näkyviksi. Lisää tämä kehote vastauksen perään aina, kun aihe koskee rahaa, lakia, terveyttä tai määräaikoja:

Käy äskeinen vastauksesi läpi kriittisesti. Merkitse jokainen luku, päivämäärä, pykälä, nimi ja väite yhdellä kolmesta tunnuksesta: [VARMA] = yleisesti tunnettu asia, [EPÄVARMA] = saattaa olla vanhentunut tai muistinvarainen, [TARKISTA] = pitää tarkistaa virallisesta lähteestä ennen käyttöä. Kerro jokaisen [TARKISTA]-kohdan perään, mistä suomalaisesta virallisesta lähteestä (esim. kela.fi, vero.fi, finlex.fi, kkv.fi) asian voi tarkistaa. Älä lisää uusia väitteitä.

Voit myös pyytää varovaisuutta etukäteen, jolloin malli vastaa alusta asti varovaisemmin:

Vastaa kysymykseeni, mutta noudata näitä sääntöjä: 1) Jos et ole varma luvusta tai päivämäärästä, älä arvaa – sano ”tämä pitää tarkistaa” ja kerro mistä. 2) Erota selvästi, mikä on yleistä tietoa ja mikä koskee juuri Suomea. 3) Älä keksi lähteitä; jos et tiedä lähdettä, sano niin. 4) Lopeta vastaus listaan asioista, jotka minun pitää itse tarkistaa ennen kuin toimin.

Kysymykseni: [kirjoita kysymys tähän]

Nämä eivät tee ChatGPT:stä luotettavaa faktalähdettä. Ne tekevät siitä rehellisemmän apurin, joka näyttää, mihin kohtiin sinun kannattaa käyttää viisi minuuttia tarkistukseen.

Missä ChatGPT on sitten hyvä?

Tämä lista ei tarkoita, että ChatGPT olisi hyödytön. Päinvastoin: kun tiedät, mihin se ei sovi, voit käyttää sitä rohkeasti kaikkeen muuhun. Se on erinomainen kielen kanssa: selittää, tiivistää, luonnostelee, oikolukee ja muotoilee. Se on hyvä ajattelun apuna: listaa vaihtoehtoja, kysyy kysymyksiä, joita et tullut ajatelleeksi, ja auttaa jäsentämään sotkuisen asian. Se on hyvä opettaja käsitteille: ”mikä on indeksitarkistus” tai ”mitä tarkoittaa ennakonpidätys” ovat kysymyksiä, joihin se vastaa hyvin, koska vastaus ei riipu tämän vuoden luvuista.

Jakolinja on yksinkertainen: merkitys ja muoto tekoälyltä, luvut ja päätökset virallisesta lähteestä. Kirjassa Kehotekirja – Tekoäly arjessa ja työssä tämä on tiivistetty kolmeen sanaan: apuri, ei auktoriteetti. Jos olet vasta aloittamassa, lue ensin ChatGPT suomeksi: näin aloitat 10 minuutissa – ja palaa tähän listaan, kun ensimmäinen tarkka luku ilmestyy ruudulle.